Seneca on sanonut, että:

Se, joka ottaa huomioon vain itsensä ja omat etunsa, ei voi elää onnellisena. Sinun on elettävä muille elääksesi itsellesi.

Tämä on niin totta, mutta yhteiskunta muuttuu jatkuvasti just ihan toiseen suuntaan. Kristillinen arvopohja on murentunut varsin yleisesti yhteiskunnassa ja sen tilalle ei ole tullut mitään, mihin arvot pohjautuvat. Yhteinen yhteisön edun ajatteleminen on jäänyt taka-alalle ja tilalle on tullut minä-minulle-nyt-mulle-kaikki-heti -ajattelu. Se voi lyhytnäköisesti tuoda itselle enemmän rahaa tai jotain muuta. Mutta pitkässä juoksussa sellainen ajattelu ei tuo elämään täyttymystä ja se heijastuu niin moneen asiaan, myös ihmissuhteisiin. Itsekkyys ei toimi. Lähimmäisten ajatteleminen toimii.